Eilen siis oli ne kisat ja eiköhän ollut se kerran miljoonassa vuodessa tapaus, kun maxi ykköset aloittivat päivän.
Rata oli kerrassaan helppo. Ainoa, joka siinä huoletti oli kepeille meno, joka oli mielestäni melkoisen haastava noin ykkösluokalle.

Ennen rataa Rico vaikutti suhteellisen innostuneelta ja se kiskoikin lähtöalueelle. Jätin sen istumaan ja kävelin toiselle esteelle. Sillä välin Rico keskittyi nuuskimaan hiekkaa ja katseli vain kulmiensa alta minua. Kyllä se sieltä liikkeelle lähti käskyllä, mutta ei tosiaankaan nopeasti. Ensimmäiset kolme hyppyä meni hyvin ja neljäntenä esteenä oli puomi. Alastulolta Rico tipahti (tuomari tuomitsi vitoseksi, joka poistettiin myöhemmin, sillä etutassuja ehti käydä kontaktipinnalla). Puomin jälkeen oli ihan suoraan putki vuorossa. Koira vain päätti käydä haistelemassa putken estenumeron ja siitä siis kielto ja sekunteja harakoille. Putkelta pituudelle, jonka jälkeen toinen putki, jolta otimme myös kiellon. Tämä oli kyllä lähinnä omaa ajattelemattomuutta. En hoksannut ajatella, ettei Rico ehkä osaisikaan hakea pimennossa olevaa putken suuta.
Loppurata meni ihan hyvin. Ennaltapelätty kepeille kaartaminen oli sekin oikein hieno, joskin otimme sitten pujotteluvirheen kesken kaiken.

Vaikkei rata ihan niin hyvin mennyt kuin olisi tosiaankin voinut mennä, niin ihan kivat fiilikset jäi. Itse olisin ollut valmis lähtemään radalle uudemmankin kerran. Jospas seuraavissa kisoissa tuo kilpaparikin olisi enemmän hereillä ;)

Lopulta sijoituksemme oli 17./25 ja 15 virhepistettä. Ihanneaika alittui 6,05 sekunnilla, jota kyllä ihmeteltiin. Kuinkahan reippaasti aika olisi alittunut ilman niitä sähellyksiä :o

Oli muuten pieni yllätys, kun kurkkasin ATD:n tulossivut. Sivujen oikeaa laitaa koristaa kuva Elviksestä keinulla!

“Jaa, että miten niin oon tunnin liian aikasessa??”

Suomen siirtymisestä normaaliaikaan on melko tasan kolme viikkoa. Itse olen jo ainakin tottunut aika päivää sitten siihen, että kaikki tapahtuu taas ikäänkuin tunnin myöhempään. Elviskin on asian hyväksynyt jo parisen viikkoa sitten.

Vaan entäs tämä vanha koira? Se, joka elää jääkaapille?

Hanni ei ole sisäistänyt kellojen siirtoa, vaan aloittaa aamupalan vaatimisen viimeistään aamukuudelta (on siis tottunut saamaan aamupuuron viimeistään seitsemältä). Mikään ei tunnu auttavan. Jos sen yrittääkin jättää huomioimatta, se nostaa volyymia. Jos makkarin oven sulkee, se sitten raapii ja ulvoo sen takana tasan niin kauan, että saa haluamansa huomion.

Niin että kuka tuntee itsessään olevan sen verran koirakuiskaajan vikaa, että osaa tulla selvittämään tuolle dementoituneelle 13 -vuotiaalle, että hänen aamupalansa tarjoillaan nyt talviajan, EI kesäajan, mukaisesti kello seitsemältä?

Tänään tuli testattua uutta linssiä hämärässä ratsastusmaneesissa ja oikein hyvin tuntui onnistuvan kuvaaminen onnettomammassakin valossa! Ulkona oli jo säkkipimeää ja maneesin valokaan ei ihan niitä ihmeellisimpiä ollut ;)

Mannekiinina toimi kaverin cavalier kingcharlesinspanieli Laikku, joka starttasi myös agiradalla. Tuloksena harmillinen vitonen, kun lohjalaisten musta pussi oli sittenkin liian jännittävä läpi juostavaksi.

Piiiitkästä, pitkästä aikaa olen suuntaamassa agilitykisoihin! Kaveriksi radalle ei lähdekään kumpikaan perhosista, vaan lainaohjattava auspai Rico.

Muuten ei ehkä jännittäisi, mutta viime harkoissa tyyppi keilasi kumoon kaksi hyppyä kokonaisuudessaan, eikä siitä nyt montaa viikkoa ole, kun se kaatoi keppirivistön kesken pujottelun. En edes ollut ikinä osannut kuvitella, että on ylipäätään mahdollista kaataa kepit koiran toimesta kesken pujottelun.Leipää ja sirkushuveja luvassa siis 16. päivä kuluvaa kuukautta Purinalla (saa toivottaa onnea, sillä sitä tosiaan tarvitaan ;).

Elviksen kanssa on siis homma näin vaihteeksi jäädyksissä. Viimeksi, kun käytiin radalla, alkoi Ee kipuilla selkäänsä. Voihan rähmä. Saattoi tosin johtua upouudella laminaattilattialla liukastelusta, mutta enpähän uskaltanut ilmoittaa sitä tulevana lauantaina pidettäviin kisoihin Lohjalla, vaikka mieli olisi tehnytkin sinne lähteä.

Lohjan reissu ei kuitenkaan täysin peruuntunut, sillä suuntaankin näillä näkymin sinne kenneltytön ominaisuudessa kaveria jeesimään. Toiveissa on tietysti saada kokeilla tuota uutta linssiäkin samalla. Agilitykuviin mitä todennäköisimmin aivan liian lyhyt, mutta onhan siellä muutakin kuvattavaa :)